Pirkko Järvinen

22.6.2020

Monenlaista

Olen eläkeläinen, joka on ikänsä harrastanut käsitöitä. Olen mukana jokaviikkoisessa Marttojen käsityökerhossa ja monessa muussa toiminnassa. Kun korona-aika maaliskuussa alkoi, loppui kaikki toiminta ja tuntui oikeastaan kivalta, sai olla rauhassa kotona ja tehdä käsitöitä. Kyllä se jossain välissä hiukan pitkästyttävältäkin tuntui, mutta heti oli kiva kun vaihtoi toiseen työhön.
Keskeneräisten loppuunsaattaminen
Aivan aluksi tein valmiiksi kolme Unicef-nukkea. Kaksi niistä oli jo aloitettu, mutta kesken. Niiden lisäksi syntyi vielä kolmaskin. Niitten kanssa kului mukavasti pari ensimmäistä viikkoa vaikka kyllä siinä välillä tuli dominotossujakin tehdyksi.
Seuraava keskeneräisen työn lopettaminen oli Keuruun kintaat. Sain 10 vuotta sitten vanhalta keuruulaiselta rouvalta ohjeet. Tein yhden parin ja aloitin toisenparin. Niistä oli kuvioneule hiukan aloitettu, siis lähes koko kinnaspari piti tehdä. Siinä kului mukavasti pääsiäisen tienoo. Mutta olin tosi tyytyväinen.

Lankavaraston hävitystä
Olin jo ennen joulua alkanut lankavaraston “tyhjentämisen” kutomalla dominotekniikalla tossuja. Se jatkui itse asiassa koko korona-ajan ja vielä on tossuiksi sopivia lankoja vaikka tossuja on varmaan syntynyt jo ainakin 50 paria. Lisäksi on tullut kudotuksi hansikkaita, sukkia, myssyjä ja lapasia. Ja olenpa virkannut kylpyhuoneen mattoa äidiltäni jääneistä lumppulangoista.

Pitkäaikainen haave
Olen syntynyt ja kasvanut Pohjois-Karjalassa ja kauan ollut kiinnostunut karjalaisesta perinnekulttuurista. Olen haaveillut karjalaisen nutun, suhain tekemisestä ja hankkinut kaavat ja teko-ohjeet salmilaiseen juttuun. Nyt ennen vappua tuntui siltä, että nyt on pakko yrittää. Sopivat kangasta en aluksi varastostani keksinyt mutta kun olin alkamassa kokeilukappaleen tekoa, otin vanhan, vuodelta 1964 olevan kiihtyneen marimekkoverhon ja siitähän se tuli. Vaikeissa paikoissa tuli aina viikon pysähdys mutta nuttu on nyt valmistunut juhannukseksi. Oli vaan liian kuuma sää sen käyttämiseen. Siitä tuli mielestäni yllättävän hyvä.

Mitä ei tullut tehdyksi.
Ole n. 25 vuotta tehnyt posliini- ja paperimasanukkeja ja siinä on jäänyt monta nukkea muuten valmiina odottamaan vaatteita ja muuta viimeistelyä. Nyt olisi ollut hyvää aikaa tehdä niitäkin, mutta tuo kaikki muu kyllä täytti päivät mukavasti. Olisi jäänyt muut tekemättä, jos olisin keskittynyt niihin. Valinta oli nyt tällainen ja hyvä niin.
Olen monesti harmitellut, kun on tullut kerättyä niin paljon käsityömateriaaleja. Nyt oli hyvä – ei tarvinnut mitään kaupasta hakea. Kaikkea tarvittavaa löytyi kotoa.
Normaaliaika tuntuu alkavan ja se on kiva se.

Lisätietoja

Suomen käsityön museo

amanuenssi Seija Hahl

seija.hahl@jyvaskyla.fi
014 266 4372
050 311 8886

Pin It on Pinterest