Kaija80

3.5.2020

Keskeneräiset kuntoon!

Olen harrastanut käsitöitä koko pitkän ikäni – aloittanut nukenvaatteista, siirtynyt sitten äidin ja ison siskon opastamana omien vaatteiden ompeluun ja neulomiseen ja kun aikanaan omat lapset tarvitsivat vaatteita, oli ilo saada heidät vaatetettua omin käsin. Entä nyt, eläkkeellä ja koronariskiryhmään kuuluvana?

Kansalaisopiston kurssit loppuivat kuin seinään. Pari keskeneräistä työtä sieltä olen saanut tehtyä loppuun. Liitteenä kurssilla aloittamani “Ruusupuu”, joka löysi vanhoissa kehyksissä paikkansa parvekkeeltamme.

Kierrätän mieluummin kuin ostan uutta. Niinpä heti karanteenin alussa kävin läpi mieheni villasukkavaraston. Hoh-hoijaa, miten paljon parsittavia ja korjattavia sukkia. Terät olivät monissa niin reikäiset, että nipsaisin varret irti ja neuloin niihin uudet terät. Parit varsista olivat vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten edesmenneen äitini neulomat.

Äitini virkkasi aikoinaan isoäidin neliöistä sängynpeittoja. Aikamoinen kasa irtoneliöitä on vuosikausia lojunut kaapissani. Olen nyt virkannut niitä lisää – jämälangoista tietenkin! – mitähän niistä tekisin?

Muutama vuosi sitten hurahdin tilkkutöihin. Tikkausta vaille on nyt kierrätyskankaista ompelemani torkkupeitto. Myös digitaidot ovat koronan aikaan karttuneet, Opettelin nimittäin instagramin käytön ja avasin itselleni ja tilkkukillamme oma sivut, joihin lisäilen silloin tällöin kuvia ompeluksistamme. Vinkkejä omiin käsitöihin löytyy runsaasti niin instasta kuin mm. facebookin käsityöryhmistä, joten ideoista ei ole puutetta. Ja aikaahan nyt on!

Lisätietoja

Suomen käsityön museo

amanuenssi Seija Hahl

seija.hahl@jyvaskyla.fi
014 266 4372
050 311 8886

Pin It on Pinterest