5.6.2020

Terapiakevät

Hieman ennen koronaryöppyä helmikuussa minulla oli aivoverenvuoto, jonka vuoksi olin kolme kuukautta sairauslomalla, siis päällekkäin tämän koronapysähdyksen kanssa. Minulle käsityöt olivat toimintaterapiaa ja mielenkiinnolla kokeilinkin, osaanko/pystynkö entisiin taitoihin. En ole mikään himoneuloja, mutta tyttäreni tilasi poikakaverilleen kynsikkäät, joita en ole ennen tehnyt! Etsin ohjeen ja aloin tekemään uutta juttua ja nepä valmistuikin nopeasti. Siitä innostuneena tein myös tyttärelleni ja kummipojalleni näpikkäät ( kuten nuoriso niitä kutsuu) sekä pitkävartiset sukat.

Seuraavaksi aloin virkata mandalaa ohjeen mukaan ja samalla myös tyttöni tilaamaa tyynynpäällistä. Siihen päätin tehdä virkaten “korikuviota”( en tiedä onko oikea nimitys), jolla olin tehnyt aikaisemminkin. Mutta aivot ei kertoneet, miten sitä tehdään; ohje esiin ja rentouttava virkkaus onnistui muistiin palauttamisen jälkeen.

Sitten aloin miettiä syksyllä harjoittelemaani makramea. Näissä tilanteissa huomasin sen lievän muistin heikkouden, mikä ainoana oireena minulla on ollut aivotapahtuman jälkeen. Jälleen turvauduin ohjeisiin.

Kaikille haluan sanoa, että kässä kannattaa! Siitä tulee hyvä mieli ja korvaamaton kovalevy saa töitä 🧡

Lisätietoja

Suomen käsityön museo

amanuenssi Seija Hahl

seija.hahl@jyvaskyla.fi
014 266 4372
050 311 8886

Pin It on Pinterest