Käsillä tekeminen korona-aikana

Arvostan vanhaa käsityöperinnettä puuhuonekaluista ryijyihin ja kanavatöistä pitsiliinoihin. Ideoita rönsyilee, mutta oma peukalo on kuitenkin keskellä kämmentä, mutta sen verran vakautta ja hermoja löytyy, että neula ja lanka pysyvät kädessä ja jonkinlainen harsiminen onnistuu.
Kodissamme on vanha henki, mutta sisustusideani lähestyvät mieluummin sirkusta kuin sisustuslehtiä, eikä mitään ole vähän.
Koronan aikaan perintöpitsiliinat huutelivat kapioarkusta. Ompelin niitä koristetyynyliinoihin, tein unisiepparin ja harsin hetken mielijohteesta vanhaan raanuun. Tulos oli omaa silmää miellyttävä.
Kun 6 -vuotiaani tuli koulusta, hän heti huomasi taideteokseni ja huokasi ihastuksesta: ”Tuosta mä sinut sitten muistan, kun sä olet kuollut!”